luku 10
luku 12
Saarnaajan kirja, luku 11
1. Lähetä leipäsi vetten yli, sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen. 2. Anna osa seitsemälle, kahdeksallekin, sillä et tiedä, mitä onnettomuutta voi tulla maahan. 3. Jos pilvet tulevat täyteen sadetta, valavat ne sen maahan. Ja jos puu kaatuu etelää kohti tai pohjoista, niin mihin paikkaan puu kaatui, siihen se jää. 4. Joka tuulta tarkkaa, ei kylvä; ja joka pilviä pälyy, ei leikkaa. 5. Niinkuin et tiedä tuulen teitä etkä luitten rakentumista raskaana olevan kohdussa, niin et myöskään tiedä Jumalan tekoja, hänen, joka kaikki tekee. 6. Kylvä siemenesi aamulla äläkä hellitä kättäsi ehtoollakaan; sillä et tiedä, tuoko onnistuu vai tämä vai onko kumpikin yhtä hyvä. 7. Suloinen on valo, ja silmille tekee hyvää nähdä aurinkoa. 8. Niin, jos ihminen elää vuosia paljonkin, iloitkoon hän niistä kaikista, mutta muistakoon pimeitä päiviä, sillä niitä tulee paljon. Kaikki, mikä tulee, on turhuutta. 9. Iloitse, nuorukainen, nuoruudessasi, ja sydämesi ilahuttakoon sinua nuoruusikäsi päivinä. Vaella sydämesi teitä ja silmiesi halun mukaan; mutta tiedä: Jumala tuo sinut tuomiolle kaikesta tästä. 10. Karkoita suru sydämestäsi ja torju kärsimys ruumiistasi, sillä nuoruus ja aamurusko ovat turhuutta.
1. Lähetä leipäsi veden yli, ajan mittaan voit saada sen takaisin. 2. Talleta omaisuutesi seitsemälle, kahdeksallekin taholle – ethän tiedä, mitä onnettomuuksia maassa vielä sattuu. 3. Kun pilvet täyttyvät vedellä, ne valavat sateen maahan, ja kun puu kaatuu, kaatuupa sitten etelässä tai pohjoisessa, niille sijoilleen se jää. 4. Joka tuulta tarkkaa, ei saa kylvetyksi, joka pilviä pälyy, ei ehdi leikata. 5. Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, hänen, joka kaiken luo. 6. Kylvä siemenesi aamulla äläkä lepuuta kättäsi illan tullen – ethän tiedä, kummalla kerralla onnistut paremmin vai onnistutko kenties molemmilla. 7. Suloinen on valo, silmät iloitsevat nähdessään auringon. 8. Jos ihminen elää monia vuosia, hän iloitkoon niistä kaikista, mutta hänen on hyvä muistaa, että pimeitäkin päiviä tulee paljon. Kaikki, mikä häntä kohtaa, on turhuutta. 9. Iloitse varhaisista vuosistasi, nuorukainen, nauti nuoruutesi päivistä! Seuraa sydämesi teitä ja silmiesi haluja, mutta muista, että Jumala vaatii sinut kaikesta tuomiolle. 10. Karkota suru sydämestäsi ja torju kärsimys ruumiistasi – silti myös nuoruus, elämän aamu, on turhuutta. ©
luku 10
luku 12
