Sananlaskujen kirja,
luku 20
Sananlaskujen kirja,
luku 22

Sananlaskujen kirja, luku 21


1. Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo. 2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet. 3. Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri. 4. Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän - jumalattomien lamppu - ovat syntiä. 5. Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa. 6. Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa. 7. Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä. 8. Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat. 9. Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina. 10. Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä. 11. Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa. 12. Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen. 13. Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta. 14. Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun. 15. Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu. 16. Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan. 17. Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa. 18. Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan. 19. Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana. 20. Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset. 21. Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian. 22. Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva. 23. Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo. 24. Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta. 25. Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä. 26. Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä. 27. Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä! 28. Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua. 29. Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä. 30. Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan. 31. Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.

1. Kuin kastelupuro on Herran kädessä kuninkaan sydän, hän ohjaa sen minne tahtoo. 2. Ihminen pitää oikeina kaikkia teitään, mutta Herra punnitsee sydämet. 3. Noudata oikeutta ja vanhurskautta, se on Herralle enemmän kuin teurasuhri. 4. Ylpeät silmät, pöyhkeä sydän – jumalattoman lyhdyt synnin tiellä. 5. Uutteruus ja harkinta tuo menestyksen, turha kiire vie köyhyyteen. 6. Joka kokoaa omaisuutta valheen keinoin, se tuulta tavoittaa ja tuhonsa löytää. 7. Omaan pahuuteensa jumalaton kaatuu, kun hän hylkää sen, mikä on oikein. 8. Syyllisen tie on mutkainen, kunnon ihminen on teoissaan suora. 9. Parempi katolla taivasalla kuin talossa toraisan vaimon kanssa. 10. Jumalaton himoitsee pahaa, lähimpiäänkään hän ei säästä. 11. Rankaise rehentelijää, se on kokemattomille opiksi, opeta viisasta, ja hänen tietonsa kasvaa. 12. Oikein tekee oikeamielinen jumalattomille, hän syöksee tuhoon koko joukkion. 13. Joka sulkee korvansa köyhän pyynnöltä, joutuu itse pyytämään saamatta vastausta. 14. Salaa annettu lahja lepyttää vihan, poveen kätketty lahjus kiivaankin kiukun. 15. Oikea teko on oikeamielisen ilo mutta väärämielisen kauhistus. 16. Joka eksyy ymmärryksen tieltä, päätyy lopulta varjojen maahan. 17. Ilonpitäjää odottavat ankeat ajat, juomari ja syömäri ei rikastu. 18. Jumalattoman ja hurskaan osat vaihtuvat: petollinen joutuu uskollisen lunnaaksi. 19. Parempi asua autiomaassa kuin pahansisuisen vaimon kanssa. 20. Viisaalla on varastossa kalleuksia ja herkkuja, tyhmä panee kaiken menemään. 21. Joka pyrkii oikeuteen ja laupeuteen, saa elämän, kunnian ja vanhurskauden. 22. Viisas mies valtaa vahvankin kaupungin ja repii sen muurit ja varustukset. 23. Joka suutaan ja kieltään varoo, varjelee itsensä ahdingoilta. 24. Rehentelijä saa herjaajan nimen, hänen röyhkeydellään ei ole mittaa eikä määrää. 25. Omiin mielitekoihinsa laiska kuolee, kun kädet kieltäytyvät työnteosta. 26. Ahne on aina ottamassa, vanhurskas antaa, ei kitsastele. 27. Jumalattoman uhrilahja on iljettävä, vielä iljettävämpi, jos hän hautoo pahaa. 28. Väärän todistajan käy huonosti, tarkkaa todistajaa kuunnellaan aina. 29. Jumalaton katsoo uhmakkaasti, vilpitön kulkee vakaasti tietään. 30. Ei auta viisaus Herran edessä, ei ymmärrys, ei ihmisen harkinta. 31. Itse valjastat hevosesi taisteluun, mutta voitto on Herran kädessä. ©

 
Sananlaskujen kirja,
luku 20
Sananlaskujen kirja,
luku 22
 

Ota yhteyttäX