luku 29
luku 31
Sananlaskujen kirja, luku 30
1. Aagurin, Jaaken pojan, sanat; lauselma. Näin puhuu se mies: Minä olen väsyttänyt itseni, Jumala; olen väsyttänyt itseni, Jumala, ja menehdyn. 2. Sillä järjetön olen minä mieheksi, ei ole minulla ihmisymmärrystä; 3. enkä ole oppinut viisautta, tullakseni tuntemaan Pyhintä. 4. Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaipan sisään? Kuka on kohdalleen asettanut maan ääret kaikki? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, jos sen tiedät? 5. Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat. 6. Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi. 7. Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä, kuolemaani saakka: 8. Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, 9. etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan. 10. Älä kieli palvelijasta hänen herrallensa; muutoin hän sinut kiroaa, ja sinä saat siitä kärsiä. 11. Voi sukua, joka isäänsä kiroaa eikä siunaa äitiänsä; 12. sukua, joka on omissa silmissään puhdas, vaikka ei ole pesty liastansa! 13. Voi sukua - kuinka ylpeät ovatkaan sen silmät ja kuinka korskea silmänluonti - 14. sukua, jonka hampaat ovat miekkoja ja leukaluut veitsiä syödäksensä kurjat maasta pois ja köyhät ihmisten joukosta! 15. Verenimijällä on kaksi tytärtä: Anna vielä! Anna vielä! Kolme on, jotka eivät kylläänsä saa, neljä, jotka eivät sano: "Jo riittää": 16. tuonela, hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylläänsä vedestä, ja tuli, joka ei sano: "Jo riittää." 17. Joka isäänsä pilkkaa ja pitää halpana totella äitiänsä, häneltä korpit puron luona hakkaavat silmän, ja kotkan poikaset syövät sen. 18. Kolme on minusta ylen ihmeellistä, ja neljä on, joita en käsitä: 19. kotkan jäljet taivaalla, käärmeen jäljet kalliolla, laivan jäljet keskellä merta ja miehen jäljet nuoren naisen tykönä. 20. Samoin ovat avionrikkoja-vaimon jäljet: hän syö, pyyhkii suunsa ja sanoo: "En ole pahaa tehnyt." 21. Kolmen alla järkkyy maa, ja neljän alla ei se jaksa kestää: 22. orjan alla, kun hän kuninkaaksi pääsee, houkan, kun hän saa kyllälti leipää, 23. hyljityn alla, kun hän miehen saa, ja palvelijattaren, kun hän emäntänsä syrjäyttää. 24. Neljä on maassa vähäisintä, mutta viisaan viisasta silti: 25. Muurahaiset ovat voimaton kansa, mutta he hankkivat leipänsä kesällä; 26. tamaanit ovat heikko kansa, mutta he laittavat majansa kallioihin; 27. heinäsirkoilla ei ole kuningasta, mutta koko lauma lähtee järjestyksessä liikkeelle; 28. sisiliskoon voi tarttua käsin, mutta kuitenkin se oleskelee kuninkaan linnoissa. 29. Kolmella on komea astunta, ja neljä komeasti kulkee: 30. leijona, sankari eläinten joukossa, joka ei vääjää ketään, 31. hevonen, solakkakylki, tai kauris, ja kuningas joukkonsa johdossa. 32. Jos ylpeilit - olipa se houkkamaisuutta tai harkittua - niin laske käsi suullesi. 33. Sillä maitoa pusertamalla saa voin, nenää pusertamalla saa veren, ja vihoja pusertamalla saa riidan.
1. Massalaisen Agurin, Jaken pojan, sanat. Tämä mies puhui näin. Miten olenkaan uurastanut, Jumala! Miten olenkaan uurastanut, yli voimieni! 2. Minä olen järjetön luontokappale, olen vailla ihmisen ymmärrystä. 3. Minä en ole saanut oppia viisautta enkä ole päässyt tuntemaan Pyhää. 4. Kuka on noussut taivaaseen ja palannut sieltä? Kuka on koonnut käsiinsä tuulen? Kuka viittansa sisään kietonut vedet? Kuka pannut paikoilleen maan ääret? Mikä on hänen nimensä, mikä hänen poikansa nimi? Sinä tiedät kyllä. 5. Jumalan jokainen sana on tulessa koeteltu, hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat. 6. Hänen sanoihinsa älä lisää mitään – hän vaatii sinut tilille, ja petoksesi tulee julki. 7. Kahta minä sinulta pyydän – niin kauan kuin elän, älä niitä kiellä: 8. pidä minusta kaukana vilppi ja valhe, älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen. 9. Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalan ja kysyä mielessäni: "Mikä on Herra?" Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaa ja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan. 10. Älä panettele isännälle hänen orjaansa, ellet halua kirousta taakaksesi. 11. Voi niitä, jotka isäänsä kiroavat eivätkä äitiänsä siunaa, 12. voi niitä, jotka pitävät itseään puhtaina, vaikka eivät ole likaansa pesseet, 13. voi niitä, jotka katsovat ylpein silmin ja kopeasti kohottavat luomiaan, 14. voi niitä, jotka teroittavat hampaansa miekoiksi ja täyttävät leukansa purevilla veitsillä hävittääkseen heikot maan päältä, köyhät ihmisten joukosta! 15. Verenimijällä on kaksi tytärtä, kumpikin vaatii: "Lisää! Lisää!" Kolme on alati kyltymätöntä, neljä, jotka eivät sano: "Jo riittää": 16. tuonela, hedelmätön kohtu, maa, joka janoaa sateenkin jälkeen, ja tuli, joka ei sano: "Jo riittää." 17. Joka katsoo isäänsä karsain silmin ja kyräillen kuuntelee äitinsä neuvoja, siltä korpit repivät silmät, ja kotkan poikaset syövät ne. 18. Kolme on, joita en käsitä, neljä, jotka ylittävät ymmärrykseni: 19. kotkan tie taivaalla, käärmeen tie kalliolla, laivan tie ulapalla, miehen tie nuoren neidon luo. 20. Entä uskoton vaimo: hän syö, pyyhkii suunsa ja sanoo: "En minä mitään tehnyt." 21. Kolme on, joista maa järkkyy, neljä, joiden alla se ei kestä: 22. orja, joka kohoaa hallitsijaksi, houkka, joka pääsee rikkauden makuun, 23. hyljitty nainen, joka pääsee naimisiin, ja orjatar, joka syrjäyttää emäntänsä. 24. Neljä on maan päällä vähäistä mutta silti viisasta viisaampaa. 25. Muurahaisilla ei ole paljon voimaa, mutta kesällä ne keräävät ruokansa. 26. Tamaanit ovat pieniä ja mitättömiä, mutta pesänsä ne tekevät kallioon. 27. Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, mutta ne liikkuvat kuin armeija. 28. Sisiliskoa voit pitää käsissäsi, mutta se asustaa kuninkaanlinnoissa. 29. Kolme on, jotka liikkuvat ylväästi, neljä, joilla on uljas käynti: 30. leijona, urhein eläimistä, joka ei väisty kenenkään tieltä, 31. kauris ja pää pystyssä kulkeva kukko ja kuningas, joka astuu kansansa eteen. 32. Jos mielit kerskua – syystä tai syyttä – pane käsi suullesi ja ole vaiti. 33. Jos kirnuat kermaa, tulee voita, jos väännät nenää, tulee verta, jos lietsot vihaa, tulee sota. ©
luku 29
luku 31
