Sananlaskujen kirja, luku 5
1. Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni 2. ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon. 3. Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi. 4. Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka. 5. Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa. 6. Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan. 7. Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista. 8. Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea, 9. ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle, 10. ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon 11. ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa 12. ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta? 13. Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni? 14. Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen." 15. Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee. 16. Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi! 17. Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi. 18. Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta. 19. Armas peura, suloinen vuorikauris - hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan. 20. Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea? 21. Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa. 22. Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin. 23. Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
1. Kuuntele, poikani, viisauden sanoja, seuraa valppaasti hyviä neuvojani, 2. jotta säilyttäisit harkintasi ja puhuisit niin kuin puhua tulee. 3. Hunajaa tiukkuvat vieraan naisen huulet, hänen kielensä on öljyä liukkaampi, 4. mutta lopulta hän käy karvaaksi kuin koiruoho, viiltää kuin kaksiteräinen miekka. 5. Hänen jalkansa kulkevat kuolemaan, alas tuonelaan vievät hänen askeleensa. 6. Ei hän välitä elämän tiestä, ei tiedä, minne päin milloinkin horjahtaa. 7. Siispä, poikani, kuule minua, älä lyö laimin minun opetustani. 8. Pysy kaukana vieraasta naisesta, älä mene lähellekään hänen talonsa ovea, 9. ettet haaskaisi voimaasi vieraille etkä parhaita vuosiasi armottomalle, 10. etteivät oudot hyötyisi miehuudestasi, tuntemattomat raadantasi tuloksista 11. etkä sinä viimein, loppuun ajettuna päätyisi huokaamaan: 12. "Miksi minä vihasin opetusta, miksi halveksin hyviä neuvoja, 13. en kuunnellut opettajiani vaan suljin korvani kasvattajieni ohjeilta! 14. Minä olin joutua tuhon omaksi, kaiken kansan pilkattavaksi." 15. Juo vettä omasta ruukustasi, käytä oman kaivosi raikasta juomaa. 16. Miksi antaisit lähteittesi vuotaa kadulle, purojesi kaupungin toreille? 17. Ne pulppuavat yksin sinua varten, vain sinun hyväksesi, eivät muiden. 18. Olkoon sinun lähteesi siunattu, iloitse vaimosta, jonka nuorena sait, 19. rakkaasta peurasta, suloisesta kauriistasi. Olkoot hänen rintansa ilosi vuodesta vuoteen, hänen rakkautensa elämäsi riemu ja hurmio. 20. Miksi, poikani, viehättyisit vieraaseen naiseen, miksi hyväilisit vieraan povea? 21. Missä ihminen kulkeekin, Herra näkee hänet ja tarkkaa hänen askeleitaan. 22. Pahantekijä jää rikostensa vangiksi, takertuu syntiensä verkkoon. 23. Hillittömyyteensä hän kuolee, ajautuu perikatoon kaikessa hulluudessaan. ©