Jesajan kirja, luku 13

^1.Ennustus Baabelista, Jesajan, Aamoksen pojan, näkemä. ^2.Pystyttäkää viiri paljaalle vuoren laelle, korottakaa äänenne heille, viittokaa kädellä heitä menemään sisälle ruhtinasten porteista. ^3.Minä olen antanut käskyn vihkiytyneilleni ja kutsunut urhoni vihani työhön, ylvääni, riemuitsevaiseni. ^4.Kuule, vuorilla käy kuin paljon väen pauhina; kuule valtakuntain, kokoontuneitten kansojen kohinaa: Herra Sebaot katsastaa sotajoukkoansa. ^5.He tulevat kaukaisesta maasta, taivaan ääristä, Herra ja hänen vihansa aseet, hävittämään kaiken maan. ^6.Valittakaa, sillä Herran päivä on lähellä, se tulee kuin hävitys Kaikkivaltiaalta. ^7.Sentähden herpoavat kaikki kädet, ja kaikki ihmissydämet raukeavat. ^8.He peljästyvät, kivut ja tuskat valtaavat heidät, he vääntelehtivät kuin synnyttäjä, tuijottavat toisiinsa tyrmistyneinä, kasvot tulenkarvaisina. ^9.Katso, Herran päivä tulee, tulee armottomana, tulee kiivaus ja vihan hehku, tekemään autioksi maan ja hävittämään siitä sen syntiset. ^10.Sillä taivaan tähdet ja Kalevanmiekat eivät loista valollansa, aurinko on pimeä noustessansa, kuu ei kirkkaana kumota. ^11.Minä kostan maanpiirille sen pahuuden ja jumalattomille heidän pahat tekonsa; minä lopetan julkeitten kopeuden ja painan maahan väkivaltaisten ylpeyden. ^12.Minä teen kuolevaiset harvinaisemmiksi kuin puhdas kulta, ihmiset harvinaisemmiksi kuin Oofirin kulta. ^13.Sentähden minä järisytän taivaat, ja maa järkkyy paikaltansa Herran Sebaotin kiivaudesta, hänen vihansa hehkun päivänä. ^14.Ja niinkuin säikytetyt gasellit ja niinkuin lampaat, joilla ei ole kokoajaa, he kääntyvät kukin kansansa luo, pakenevat kukin omalle maallensa. ^15.Kuka ikinä tavataan, se lävistetään, kuka kiinni joutuu, se miekkaan kaatuu. ^16.Heidän pienet lapsensa murskataan heidän silmäinsä edessä, heidän talonsa ryöstetään, ja heidän vaimonsa raiskataan. ^17.Katso, minä herätän heitä vastaan meedialaiset, jotka eivät hopeasta huoli eivätkä kullasta välitä. ^18.Heidän jousensa kaatavat nuoret miehet; he eivät armahda kohdun hedelmää eivätkä lapsia sääli. ^19.Ja Baabelin, valtakuntain kaunistuksen, kaldealaisten ylpeyden ja loiston, käy niinkuin Sodoman ja Gomorran, jotka Jumala hävitti. ^20.Ei sitä ikinä enää asuta, autioksi jää se polvesta polveen; ei arabialainen sinne telttaansa tee, eivätkä paimenet siellä laumaansa lepuuta. ^21.Erämaan eläimet lepäävät siellä, sen huoneet ovat täynnä huuhkajia, kamelikurjet asuvat siellä, ja metsänpeikot siellä hyppelevät. ^22.Sakaalit ulvovat sen palatseissa, aavikkosudet huvilinnoissa. Sen aika on lähellä, tulemaisillaan, ei sen päiviä pidennetä.

^1.Ennussana Babylonista. Tämän sai näyssä Jesaja, Amosin poika. ^2.Pystyttäkää paljaalle vuorenlaelle merkkiviiri, korottakaa äänenne, huutakaa sotureille, viittokaa heitä käymään sisälle ylhäisten porteista. ^3.Minä, Herra, olen antanut käskyn sotureille, jotka ovat minulle pyhitetyt, vihani aseiksi olen kutsunut omat sankarini. Minun mahtini on heidän ylpeytenään. ^4.Kuule! Vuorilta kantautuu ääniä. Kuule! Niin kuin väkijoukon ääni, kokoontuvien kansanheimojen ääni, kokonaisten valtakuntien kohina! Herra Sebaot järjestää joukkonsa taisteluun. ^5.Kaukaisesta maasta, taivaanrannan ääreltä he saapuvat, Herra ja hänen vihansa aseet, hävittämään koko maan. ^6.Itkekää ja vaikeroikaa! Herran päivä on lähellä. Kaiken lyö Korkein maan tasalle. ^7.Sen tähden herpoaa jokainen käsi ja jokainen sydän jähmettyy. ^8.Kaikki säikähtävät, ihmiset joutuvat tuskan kouristusten valtaan, he vääntelehtivät kuin synnyttäjä, katselevat hämmentyneinä toisiaan, heidän kasvoillaan liekehtii kauhu. ^9.Herran päivä tulee ankarana, täynnä raivoa ja hehkuvaa vihaa, se muuttaa maan autioksi ja hävittää sen syntiset asukkaat. ^10.Taivaan tähdet ja tähtikuviot kieltävät silloin valonsa loiston. Pimeänä nousee aurinko, eikä kuu säteile valoa. ^11.Minä, Herra, vaadin maailman tilille pahuudestaan ja jumalattomat synneistään. Minä teen lopun röyhkeiden ylimielisyydestä, painan maahan väkivaltaisten ylpeyden, ^12.ja ihmisiä on oleva vähemmän kuin puhdasta kultaa, vähemmän kuin Ofirin jalokultaa. ^13.Sen tähden taivaat järisevät ja maa järkkyy sijoiltaan Herran Sebaotin suuttumuksen vuoksi hänen vihansa päivänä. ^14.Kuin pakosalle ajetut gasellit, kuin lampaat, joilla ei ole paimenta, niin kukin karkaa oman kansansa luo ja pakenee omaan maahansa. ^15.Jokainen, joka tavoitetaan, lävistetään, jokainen, joka saadaan kiinni, kaatuu miekkaan. ^16.Heidän sylilapsensa lyödään murskaksi heidän silmiensä edessä, heidän talonsa ryöstetään ja naiset raiskataan. ^17.Minä yllytän heidän kimppuunsa meedialaiset, jotka eivät hopeaa huoli eivätkä kultaa kumarra. ^18.Heidän jousensa kaatavat nuorukaiset. Kohdun hedelmää he eivät sääli, eivät armahda lasta. ^19.Niin käy Babylonin, kuningaskuntien kruunun, kaldealaisten ylpeyden ja ihmeen, kuten kävi Sodoman ja Gomorran, jotka Jumala pyyhkäisi pois. ^20.Koskaan siellä ei asuta, se jää autioksi polvesta polveen. Ei arabi pystytä sinne telttaansa, ei yksikään paimen lepuuta siellä laumaansa. ^21.Vain aavikon eläimet siellä lepäilevät, huuhkajat pesivät huoneissa, strutsit ovat asettuneet taloksi ja villivuohet hyppelevät talojen välissä. ^22.Sakaalit ulvovat sen palatseissa, huvilinnoissa kaikuu hyeenan nauru. Babylonin hetki on lähellä, sen päivät ovat käyneet vähiin. ©