Psalmien kirja, luku 132

^1.Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa, ^2.hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle: ^3."Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani, ^4.minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa, ^5.ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle." ^6.Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta. ^7.Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen. ^8.Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki. ^9.Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot. ^10.Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja. ^11.Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi. ^12.Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti." ^13.Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa: ^14."Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut. ^15.Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin. ^16.Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot. ^17.Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun. ^18.Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."

^1.Matkalaulu. Herra, muista Daavidia, muista, mitä hän sai kärsiä – ^2.hän, joka vannoi Herralle valan, antoi Jaakobin Väkevälle lupauksen: ^3."Kotitelttaani en astu, en mene makuusijalleni, ^4.en suo silmilleni unta enkä lepoa silmäluomilleni, ^5.ennen kuin löydän Herralle sijan, asuinpaikan Jaakobin Väkevälle." ^6.Me kuulimme, että se on Efratassa, löysimme sen läheltä Jaaria. ^7.Menkäämme sinne, missä on Herran asumus, kumartukaamme hänen istuimensa eteen. ^8.Nouse, Herra, tule asuinpaikkaasi, sinä ja arkku, jossa voimasi on! ^9.Olkoon pappiesi vaatteena vanhurskaus, riemuitkoot sinun uskolliset palvelijasi. ^10.Daavidin, palvelijasi, takia: älä torju voideltuasi! ^11.Herra on vannonut Daavidille valan, antanut lupauksen, jota hän ei peruuta: "Oman jälkeläisesi minä asetan valtaistuimellesi. ^12.Jos poikasi pitävät minun liittoni ja säädökset, jotka heille opetan, myös heidän poikansa istuvat valtaistuimellasi aikojen loppuun saakka." ^13.Herra on valinnut Siionin, sen hän on halunnut asunnokseen. ^14."Tämä on iäti minun asuinpaikkani. Tänne minä jään, tämän minä halusin. ^15.Siion saa minun siunaukseni: siltä ei ravintoa puutu, sen köyhät minä ruokin kylläisiksi. ^16.Sen pappien ylle minä puen pelastuksen, sen uskolliset iloitsevat ja riemuitsevat. ^17.Siellä minä uudistan Daavidin mahdin, sytytän voidellulleni lampun. ^18.Kaikki hänen vihollisensa minä vaatetan häpeällä. Hänen kruununsa sädehtii ja loistaa." ©