Psalmien kirja,
luku 131
Psalmien kirja,
luku 133

Psalmien kirja, luku 132


1. Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa, 2. hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle: 3. "Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani, 4. minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa, 5. ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle." 6. Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta. 7. Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen. 8. Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki. 9. Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot. 10. Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja. 11. Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi. 12. Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti." 13. Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa: 14. "Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut. 15. Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin. 16. Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot. 17. Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun. 18. Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."

1. Matkalaulu. Herra, muista Daavidia, muista, mitä hän sai kärsiä – 2. hän, joka vannoi Herralle valan, antoi Jaakobin Väkevälle lupauksen: 3. "Kotitelttaani en astu, en mene makuusijalleni, 4. en suo silmilleni unta enkä lepoa silmäluomilleni, 5. ennen kuin löydän Herralle sijan, asuinpaikan Jaakobin Väkevälle." 6. Me kuulimme, että se on Efratassa, löysimme sen läheltä Jaaria. 7. Menkäämme sinne, missä on Herran asumus, kumartukaamme hänen istuimensa eteen. 8. Nouse, Herra, tule asuinpaikkaasi, sinä ja arkku, jossa voimasi on! 9. Olkoon pappiesi vaatteena vanhurskaus, riemuitkoot sinun uskolliset palvelijasi. 10. Daavidin, palvelijasi, takia: älä torju voideltuasi! 11. Herra on vannonut Daavidille valan, antanut lupauksen, jota hän ei peruuta: "Oman jälkeläisesi minä asetan valtaistuimellesi. 12. Jos poikasi pitävät minun liittoni ja säädökset, jotka heille opetan, myös heidän poikansa istuvat valtaistuimellasi aikojen loppuun saakka." 13. Herra on valinnut Siionin, sen hän on halunnut asunnokseen. 14. "Tämä on iäti minun asuinpaikkani. Tänne minä jään, tämän minä halusin. 15. Siion saa minun siunaukseni: siltä ei ravintoa puutu, sen köyhät minä ruokin kylläisiksi. 16. Sen pappien ylle minä puen pelastuksen, sen uskolliset iloitsevat ja riemuitsevat. 17. Siellä minä uudistan Daavidin mahdin, sytytän voidellulleni lampun. 18. Kaikki hänen vihollisensa minä vaatetan häpeällä. Hänen kruununsa sädehtii ja loistaa." ©

 
Psalmien kirja,
luku 131
Psalmien kirja,
luku 133
 

Ota yhteyttäX