Psalmien kirja,
luku 141
Psalmien kirja,
luku 143

Psalmien kirja, luku 142


1. Daavidin mietevirsi, hänen ollessaan luolassa; rukous. 2. Minä korotan ääneni ja huudan Herraa, minä korotan ääneni ja rukoilen Herralta armoa. 3. Minä vuodatan hänen eteensä valitukseni, kerron hänelle ahdistukseni. 4. Kun minun henkeni minussa nääntyy, niin sinä tunnet minun tieni. Polulle, jota minä käyn, he ovat virittäneet paulan minun eteeni. 5. Katso minun oikealle puolelleni ja näe: ei kukaan minua tunne. Ei ole minulla pakopaikkaa, ei kukaan minun sielustani välitä. 6. Minä huudan sinun puoleesi, Herra; minä sanon: Sinä olet minun turvani, minun osani elävien maassa. 7. Tarkkaa minun huutoani, sillä minä olen sangen viheliäinen, pelasta minut vainoojistani, sillä he ovat minua väkevämmät. 8. Vie minun sieluni ulos vankeudesta kiittämään sinun nimeäsi. Vanhurskaat kokoontuvat minun ympärilleni, kun sinä minulle hyvin teet.

1. Virsi, jonka Daavid lauloi ollessaan luolassa. Rukous. 2. Minä korotan ääneni ja huudan avuksi Herraa. Minä korotan ääneni ja etsin apua Herralta. 3. Hänelle minä kannan huoleni, hänelle kerron, mikä minua painaa. 4. Voimani ovat lopussa, mutta sinä näet jokaisen askeleeni. Tielle, jota kuljen, on viritetty ansa minua varten. 5. Katso minua, niin näet, että olen vailla puoltajaa. Minulla ei ole turvapaikkaa, kukaan ei välitä siitä miten minun käy. 6. Herra, sinua minä huudan avukseni. Minä sanon: sinä olet turvani, minun perintöosani elävien maassa. 7. Kuule, kuinka vaikeroin, en jaksa enää! Vapauta minut vainoojieni käsistä! He ovat minua vahvempia. 8. Olen satimessa – pelasta minut, niin saan kiittää sinun nimeäsi. Ystävät kokoontuvat ympärilleni, kun pidät minusta huolen. ©

 
Psalmien kirja,
luku 141
Psalmien kirja,
luku 143
 

Ota yhteyttäX