Psalmien kirja,
luku 40
Psalmien kirja,
luku 42

Psalmien kirja, luku 41


1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. 2. Autuas se, joka vaivaista holhoo! Hänet Herra pelastaa pahana päivänä. 3. Herra varjelee häntä ja pitää hänet hengissä, ja maassa ylistetään hänen onneansa, etkä sinä anna häntä alttiiksi hänen vihollistensa raivolle. 4. Herra tukee häntä tautivuoteessa; hänen sairasvuoteensa sinä peräti muutat. 5. Minä sanoin: "Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan." 6. Minun viholliseni puhuvat minusta pahaa: "Milloinka hän kuolee ja hänen nimensä katoaa?" 7. Ja jos joku tulee minua katsomaan, puhuu hän petosta; hänen sydämensä kerää häijyyttä itseensä, hän menee ulos kadulle ja purkaa sitä. 8. Kaikki minun vihamieheni minusta keskenään kuiskuttelevat ja hankitsevat minulle pahaa: 9. "Jokin parantumaton paha on häneen tarttunut, ja siitä, missä hän makaa, hän ei enää nouse." 10. Ystävänikin, johon minä luotin, joka minun leipääni söi, nostaa kantapäänsä minua vastaan. 11. Mutta sinä, Herra, armahda minua ja auta minut ylös, pystyyn, niin minä sen heille maksan. 12. Siitä minä tiedän sinun mielistyneen minuun, ettei minun viholliseni saa minusta riemuita. 13. Minun nuhteettomuuteni tähden sinä minua tuet ja annat minun seisoa kasvojesi edessä ainiaan. 14. Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen. Amen.

1. Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi. 2. Hyvä on sen osa, joka pitää huolta avuttomasta. Sitä ihmistä Herra auttaa hädän päivänä. 3. Herra varjelee häntä, ja hän saa elää. Kaikki ylistävät hänen onneaan. Herra ei jätä häntä vihamiesten armoille. 4. Herra tukee häntä, kun hän on sairas, ja nostaa hänet tautivuoteelta. 5. Minä sanon: Herra, armahda minua, tee minut terveeksi! Minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan. 6. Viholliseni toivovat minulle pahaa: "Kunpa hän pian kuolisi, kunpa hänen nimensäkin unohtuisi!" 7. Jos joku tulee minua katsomaan, hän puhuu tyhjänpäiväisiä. Hän tarkkailee minua ilkein ajatuksin, lähtee pois ja ryhtyy heti parjaamaan. 8. Vihamieheni punovat juonia minua vastaan ja kuiskuttelevat keskenään: 9. "Häneen on iskenyt kalman koura, ei hän siltä sijaltaan enää nouse!" 10. Vieläpä ystäväni, johon luotin ja joka söi minun pöydässäni, kääntyy kopeasti minua vastaan. 11. Ole sinä, Herra, minulle armollinen, nosta minut jalkeille, niin minä annan heille, mitä he ovat ansainneet. 12. Kun viholliseni eivät saa minusta voittoa, minä tiedän, että sinä rakastat minua. 13. Sinä tuet minua, koska olen nuhteeton, sinä annat minun aina olla lähelläsi. 14. Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Aamen. Aamen. ©

 
Psalmien kirja,
luku 40
Psalmien kirja,
luku 42
 

Ota yhteyttäX