Sananlaskujen kirja,
luku 13
Sananlaskujen kirja,
luku 15

Sananlaskujen kirja, luku 14


1. Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa. 2. Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen. 3. Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa. 4. Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta. 5. Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita. 6. Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada. 7. Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia. 8. Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos. 9. Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio. 10. Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua. 11. Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa. 12. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie. 13. Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe. 14. Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies. 15. Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin. 16. Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton. 17. Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi. 18. Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa. 19. Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla. 20. Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet. 21. Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa! 22. Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää! 23. Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa. 24. Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää. 25. Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä. 26. Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin. 27. Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi. 28. Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio. 29. Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus. 30. Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa. 31. Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa. 32. Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan. 33. Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee. 34. Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä. 35. Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.

1. Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu. 2. Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä, joka Herraa väheksyy, poikkeaa tieltään. 3. Tyhmä puhuu raippoja omaan selkäänsä, viisaan huulet ovat hänen vartijansa. 4. Heinää säästää, joka ei härkiä pidä, mutta vahvat juhdat takaavat runsaan sadon. 5. Luotettava todistaja ei valehtele, vilpillinen on valhetta täynnä. 6. Ylimielinen tavoittelee turhaan viisautta, ymmärtävälle tieto aukeaa. 7. Pysy loitolla tyhmästä miehestä, hänen puheestaan et tietoa löydä. 8. Viisaan viisaus on elämäntaitoa, tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä. 9. Tyhmät nauravat rikkomuksilleen, mutta suosio seuraa nuhteettomia. 10. Surussaan on jokainen ihminen yksin, iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa. 11. Jumalattoman talo tuhoutuu, oikeamielisen maja kestää. 12. Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie. 13. Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää. 14. Luopio saa ravintonsa omalta tieltään, hyvä ihminen omaltaan. 15. Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee. 16. Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä, tyhmä on hillitön ja itsevarma. 17. Äkkipikainen tekee hullun töitä, juonien punojaa vihataan. 18. Tyhmyys on narrien koristus, viisaiden päässä on tiedon seppele. 19. Pahat pannaan kumartamaan hyvien edessä, jumalattomat oikeamielisten porteilla. 20. Köyhästä ei välitä edes toinen köyhä, mutta rikkaalla on paljon ystäviä. 21. Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii. 22. Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta. 23. Kaikesta vaivannäöstä on jotakin hyötyä, tyhjästä puheesta vain vahinkoa. 24. Viisaat seppelöidään rikkaudella, tyhmien otsaripana on tyhmyys. 25. Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä, valehtelija johtaa oikeuden harhaan. 26. Herran pelko on vankka varustus, jälkipolvillekin se suo turvan. 27. Herran pelko on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen. 28. Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan tuho. 29. Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu. 30. Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti. 31. Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää. 32. Jumalaton sortuu pahuuteensa, mutta viattomuus on vanhurskaan turva. 33. Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu, tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa. 34. Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä. 35. Kunnon palvelijaa kuningas suosii, kunnoton joutuu hänen vihoihinsa. ©

 
Sananlaskujen kirja,
luku 13
Sananlaskujen kirja,
luku 15
 

Ota yhteyttäX