Sananlaskujen kirja,
luku 17
Sananlaskujen kirja,
luku 19

Sananlaskujen kirja, luku 18


1. Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa. 2. Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä. 3. Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys. 4. Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde. 5. Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa. 6. Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä. 7. Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen. 8. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti. 9. Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli. 10. Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan. 11. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan. 12. Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys. 13. Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi. 14. Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä? 15. Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva. 16. Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin. 17. Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän. 18. Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit. 19. Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat. 20. Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa. 21. Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää. 22. Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion. 23. Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti. 24. Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.

1. Eristäytyvä ihminen katsoo vain itseensä – riita on valmis, jos häntä neuvot. 2. Moukka ei yritäkään ymmärtää, silti hän tahtoo mielipiteensä julki. 3. Jumalattomuutta seuraa halveksunta, häpeän mukana tulee pilkka. 4. Syvä kuin meri on harkittu puhe, virraksi paisuu viisauden lähde. 5. Ei ole oikein pitää syyllisen puolta ja sortaa syytöntä oikeudessa. 6. Riita on lähellä, kun tyhmä puhuu, hän kärttää itselleen selkäsaunaa. 7. Oma suu on tyhmän tuho, omat sanat punovat hänelle ansan. 8. Makealta maistuvat panettelijan puheet, ne painuvat syvälle sisimpään. 9. Joka hoitaa työnsä veltosti, on vahingontekijän veli. 10. Herran nimi on vahva torni, hurskas rientää sinne ja saa turvan. 11. Omaisuus on rikkaalle vahva varustus, kuin korkea muuri – niin hän luulee. 12. Ylpeys vie ihmisen perikatoon, kunnian tie käy nöyryyden kautta. 13. Joka vastaa, ennen kuin on kuunnellut loppuun, saa osakseen häpeän ja tyhmyrin maineen. 14. Rohkeus auttaa kestämään sairaudenkin, mutta kuka jaksaa elää, jos rohkeus pettää? 15. Ymmärtäväinen tavoittelee tietoa, viisaan korva on aina sille avoin. 16. Lahja avaa ovet antajalleen, vie hänet mahtimiesten luo. 17. Oikeudessa ensiksi puhuva on oikeassa – kunnes vastapuoli panee hänet koetteelle. 18. Arpa riidat asettaa, ratkaisee väkevienkin välit. 19. Loukattu veli on kuin linnoitettu kaupunki, riidat ovat kuin linnanportin salvat. 20. Puheesi mukaan saat purtavaa, sanoistasi riippuu, mitä saat niellä. 21. Kielen varassa on elämä ja kuolema – niin kuin kieltä vaalit, niin korjaat hedelmää. 22. Onnen löytää, joka vaimon löytää, hän on päässyt Herran suosioon. 23. Köyhä pyytää nöyrästi, rikas vastaa tylysti. 24. Paljon ystäviä – vähän ystävyyttä, tosi ystävä on enemmän kuin veli. ©

 
Sananlaskujen kirja,
luku 17
Sananlaskujen kirja,
luku 19
 

Ota yhteyttäX