3. Mooseksen kirja,
luku 12
3. Mooseksen kirja,
luku 14

3. Mooseksen kirja, luku 13


1. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: 2. "Jos jonkun ihoon tulee nystyrä tai ihottuma tai vaalea pilkku, niinkuin pitalitauti olisi tulemassa hänen ihoonsa, vietäköön hänet pappi Aaronin tai jonkun hänen poikansa, pappien, eteen. 3. Ja jos pappi tarkastaessaan sairasta paikkaa ihossa huomaa, että karvat sairaassa paikassa ovat muuttuneet valkoisiksi ja että se paikka näyttää muuta ihoa matalammalta, on se pitalitautia; ja niin pian kuin pappi on sen huomannut, julistakoon hän hänet saastaiseksi. 4. Ja jos hänen ihossansa on valkea pilkku, mutta se ei näytä muuta ihoa matalammalta eivätkä karvat ole muuttuneet valkoisiksi, sulkekoon pappi sairaan sisälle seitsemäksi päiväksi. 5. Ja seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon häntä, ja jos sairas paikka hänestä näyttää pysyneen entisellään sairauden leviämättä ihossa, sulkekoon pappi hänet sisälle vielä seitsemäksi päiväksi. 6. Ja seitsemäntenä päivänä pappi uudestaan tarkastakoon häntä, ja jos hän huomaa että sairas paikka on käynyt vaaleaksi ja että sairaus ei ole ihossa levinnyt, julistakoon pappi hänet puhtaaksi, sillä se on ihottumaa; hän pesköön vaatteensa, ja niin hän on puhdas. 7. Mutta jos ihottuma leviää leviämistään hänen ihossansa, sen jälkeen kuin hän oli näyttäytynyt papille tullakseen puhtaaksi julistetuksi, näyttäytyköön uudestaan papille; 8. ja jos pappi huomaa ihottuman levinneen ihossa, julistakoon pappi hänet saastaiseksi; se on pitalia. 9. Jos pitalitauti ilmestyy ihmiseen, vietäköön hänet papin luo. 10. Ja jos pappi tarkastaessaan huomaa ihossa valkoisen nystyrän, jonka kohdalta karvat ovat muuttuneet valkoisiksi, ja liikaa lihaa kasvavan nystyrään, 11. on hänen ihossaan jo vanha pitali, ja sentähden pappi julistakoon hänet saastaiseksi älköönkä enää sulkeko häntä sisälle, sillä hän on saastainen. 12. Ja jos pitali puhkeaa ihossa, niin että se peittää sairaan koko ihon päästä jalkoihin asti, mihin pappi katsokoonkin, 13. ja jos pappi tarkastaessaan huomaa pitalin peittävän koko ihon, niin julistakoon hän sairaan puhtaaksi; hän on kokonansa muuttunut valkoiseksi ja on puhdas. 14. Mutta niin pian kuin häneen ilmestyy liikaa lihaa, on hän saastainen. 15. Ja kun pappi huomaa liian lihan, julistakoon hän hänet saastaiseksi; liika liha on saastaista, se on pitalia. 16. Mutta jos liika liha häviää ja sairas paikka muuttuu valkoiseksi, menköön hän papin luo. 17. Ja jos pappi huomaa, että sairas paikka on muuttunut valkoiseksi, julistakoon pappi sairaan puhtaaksi; hän on puhdas. 18. Ja jos jonkun ihoon tulee paise, joka paranee jälleen, 19. ja paiseen sijalle tulee valkoinen nystyrä tai vaaleanpunainen pilkku, näyttäytyköön hän papille. 20. Ja jos pappi tarkastaessaan huomaa, että se paikka näyttää muuta ihoa matalammalta ja että karvat siinä ovat muuttuneet valkoisiksi, julistakoon pappi hänet saastaiseksi; paiseeseen on puhjennut pitalitauti. 21. Mutta jos pappi tarkastaessaan huomaa, ettei siinä ole valkoisia karvoja ja ettei se paikka ole muuta ihoa matalampi ja että se on käynyt vaaleaksi, sulkekoon pappi hänet sisälle seitsemäksi päiväksi. 22. Ja jos se leviää leviämistään hänen ihossaan, julistakoon pappi hänet saastaiseksi; se on pitalia. 23. Mutta jos pilkku pysyy alallansa eikä leviä, on se paiseen arpi, ja pappi julistakoon hänet puhtaaksi. 24. Tahi jos joku saa palohaavan ihoonsa ja palohaavaan kasvavaan lihaan ilmestyy vaaleanpunainen tai valkoinen pilkku, 25. ja jos pappi tarkastaessaan huomaa karvojen muuttuneen valkoisiksi siinä pilkussa ja sen paikan näyttävän muuta ihoa matalammalta, niin on palohaavaan puhjennut pitali, ja pappi julistakoon hänet saastaiseksi; se on pitalitautia. 26. Mutta jos pappi tarkastaessaan huomaa, ettei pilkussa ole valkoisia karvoja ja ettei se ole muuta ihoa matalampi ja että se on käynyt vaaleaksi, niin sulkekoon pappi hänet sisälle seitsemäksi päiväksi. 27. Ja seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon häntä; jos se on yhä levinnyt ihossa, julistakoon pappi hänet saastaiseksi; se on pitalitautia. 28. Mutta jos pilkku on pysynyt alallansa eikä ole levinnyt ihossa ja on edelleen vaalennut, on se palohaavasta syntynyt nystyrä, ja pappi julistakoon hänet puhtaaksi; se on palohaavan arpi. 29. Jos mieheen tai naiseen tulee sairas paikka päähän tai partaan, 30. ja jos pappi tarkastaessaan sairasta paikkaa huomaa, että se näyttää muuta ihoa matalammalta ja että siinä on ohuita, kellertäviä karvoja, niin julistakoon pappi hänet saastaiseksi; se on pitalisyyhelmää, se on pää- eli partapitalia. 31. Ja jos pappi tarkastaessaan sairasta paikkaa huomaa, ettei se näytä muuta ihoa matalammalta, mutta ettei siinä ole mustia karvoja, sulkekoon pappi syyhelmää sairastavan sisälle seitsemäksi päiväksi. 32. Ja jos pappi seitsemäntenä päivänä tarkastaessaan sairasta paikkaa huomaa, ettei syyhelmä ole levinnyt ja ettei siinä ole kellertäviä karvoja ja ettei syyhelmä näytä muuta ihoa matalammalta, 33. niin ajakoon sairas hiuksensa tai partansa, kuitenkaan ajamatta sairasta paikkaa, ja pappi sulkekoon syyhelmää sairastavan sisälle vielä seitsemäksi päiväksi. 34. Ja jos pappi seitsemäntenä päivänä tarkastaessaan sairasta paikkaa huomaa, ettei syyhelmä ole levinnyt ihossa ja ettei se näytä muuta ihoa matalammalta, julistakoon pappi hänet puhtaaksi; hän pesköön vaatteensa, ja niin hän on puhdas. 35. Mutta jos syyhelmä leviää leviämistään ihossa, sen jälkeen kuin hänet julistettiin puhtaaksi, 36. ja jos pappi tarkastaessaan häntä huomaa, että syyhelmä on levinnyt ihossa, älköön pappi enää etsikö kellertäviä karvoja; hän on saastainen. 37. Mutta jos syyhelmä hänestä näyttää pysyneen entisellään ja jos siihen on kasvanut mustia karvoja, on syyhelmä parantunut; hän on puhdas, ja pappi julistakoon hänet puhtaaksi. 38. Jos miehen tai naisen ihoon tulee pilkkuja, valkoisia pilkkuja, 39. ja jos pappi tarkastaessaan huomaa vaalenevia, valkoisia pilkkuja heidän ihossaan, on se vaaratonta valkoista ihottumaa, joka on puhjennut ihoon; hän on puhdas. 40. Jos hiukset lähtevät miehen päästä, takaraivosta, on hän takakalju; hän on puhdas. 41. Ja jos hiukset lähtevät päästä, ohimoista, on hän otsakalju; hän on puhdas. 42. Mutta jos vaaleanpunainen pilkku ilmestyy takaraivon tai otsapuolen paljaaseen paikkaan, on se pitalia, joka on puhkeamassa takaraivon tai otsapuolen paljaaseen paikkaan. 43. Ja jos pappi tarkastaessaan häntä huomaa, että nystyrä takaraivon tai otsapuolen paljaassa paikassa on vaaleanpunainen näyttäen samanlaiselta kuin pitali muussa ihossa, 44. niin mies on pitalinen ja saastainen; pappi julistakoon hänet heti saastaiseksi hänen päässänsä olevan sairauden tähden. 45. Joka sairastaa pitalia, hän käyköön rikkirevityissä vaatteissa, tukka hajallaan ja parta peitettynä ja huutakoon: 'Saastainen, saastainen!' 46. Niin kauan kuin sairaus hänessä on, olkoon hän saastainen; saastaisena hän asukoon yksinänsä, hänen asuinsijansa olkoon leirin ulkopuolella. 47. Jos pitalitartuntaa tulee vaatekappaleeseen, olipa vaatekappale villainen tai pellavainen, 48. tai kudottuun tai solmustettuun kankaaseen, olipa se pellavaista tai villaista, tai nahkaan tai mihin nahasta tehtyyn esineeseen tahansa, 49. ja jos tartunnan paikka näyttää vihertävältä tai punertavalta vaatekappaleessa tai nahassa tai kudotussa tai solmustetussa kankaassa tai missä nahasta tehdyssä esineessä tahansa, niin se on pitalia, ja se on näytettävä papille. 50. Ja kun pappi on tarkastanut tartunnan paikan, sulkekoon hän tartutetun sisälle seitsemäksi päiväksi. 51. Ja jos hän seitsemäntenä päivänä tarkastaessaan tartunnan paikkaa huomaa, että tarttuma on levinnyt vaatekappaleessa tai kudotussa tai solmustetussa kankaassa tai nahassa tai missä nahasta tehdyssä esineessä tahansa, on tarttuma pahanlaatuista pitalia; ne ovat saastaiset. 52. Ja hän polttakoon vaatekappaleen tai kudotun tai solmustetun kankaan, olipa se villainen tai pellavainen, tai nahasta tehdyn esineen, olipa se mikä tahansa, jossa tarttuma on, sillä se on pahanlaatuista pitalia; kaikki sellainen poltettakoon tulessa. 53. Mutta jos pappi tarkastaessaan huomaa, ettei tarttuma ole levinnyt vaatekappaleessa tai kudotussa tai solmustetussa kankaassa tai nahasta tehdyssä esineessä, olipa se mikä tahansa, 54. käskeköön pappi pestä esineen, jossa tarttuma on, ja sulkekoon sen sisälle vielä seitsemäksi päiväksi. 55. Ja jos pappi tarkastaessaan tartunnan saanutta esinettä, sen jälkeen kuin se on pesty, huomaa, ettei tarttuma ole muuttunut näöltään, on esine, vaikka tarttuma ei olekaan levinnyt, saastainen, ja se poltettakoon tulessa; se on pitalin syömä, olkoon sitten nurjalta tai oikealta puolelta. 56. Mutta jos pappi tarkastaessaan huomaa, että tartunnan paikka on pesemisen jälkeen vaalennut, reväisköön hän sen pois vaatekappaleesta tai nahasta tai kudotusta tai solmustetusta kankaasta. 57. Ja jos sitten vielä tarttumaa ilmestyy vaatekappaleeseen tai kudottuun tai solmustettuun kankaaseen tai mihin nahasta tehtyyn esineeseen tahansa, on se puhkeavaa pitalia; se esine, jossa tarttuma on, poltettakoon tulessa. 58. Mutta vaatekappale tai kudottu tai solmustettu kangas tai mikä nahasta tehty esine tahansa, josta tarttuma on pesemällä kadonnut, pestäköön vielä kerran, ja niin se on puhdas." 59. Tämä on laki pitalitarttumasta vaatekappaleessa, villaisessa tai pellavaisessa, tai kudotussa tai solmustetussa kankaassa tai missä nahasta tehdyssä esineessä tahansa, laki niiden puhtaiksi tai saastaisiksi julistamisesta.

1. Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: 2. "Jos jonkun ihoon tulee kyhmy, hilseilevä ihottuma tai vaalea laikku, niin että on aihetta epäillä spitaalitautia, hänet on vietävä Aaronin tai jonkun Aaronin sukuun kuuluvan papin luo. 3. Jos pappi ihottumaa tarkastaessaan toteaa, että ihokarvat ovat muuttuneet valkoisiksi ja että sairas kohta ulottuu ihon pintaa syvemmälle, tauti on spitaalia. Heti tämän havaittuaan pappi julistakoon sairastuneen saastaiseksi. 4. Jos ihossa on vaalea laikku, joka ei kuitenkaan ulotu ihon pintaa syvemmälle, ja jos ihokarvat eivät ole siinä muuttuneet valkoisiksi, pappi eristäköön sairastuneen seitsemäksi päiväksi. 5. Seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon hänet uudelleen, ja jos hän toteaa, että sairas kohta on pysynyt ennallaan eikä ole laajentunut, hän eristäköön sairastuneen vielä seitsemäksi päiväksi. 6. Sitten pappi tarkastakoon hänet jälleen, ja jos sairas väri on hävinnyt eikä sairaus ole levinnyt ihossa laajemmalle, papin tulee julistaa hänet puhtaaksi; tauti on tavallista ihottumaa. Sairas pesköön vaatteensa, ja sitten hän on puhdas. 7. Mutta jos ihottuma alkaa levitä ihossa sen jälkeen, kun sairas näyttäytyi papille ja pappi julisti hänet puhtaaksi, hänen on uudelleen mentävä papin luo. 8. Pappi tarkastakoon hänet, ja jos ihottuma on levinnyt, hänet on julistettava saastaiseksi; tauti on spitaalia. 9. "Jos joku sairastuu spitaaliin, hänet on tuotava papin luo. 10. Pappi tarkastakoon hänet. Jos ihossa on valkoinen kyhmy, jossa ihokarvat ovat muuttuneet valkoisiksi, ja jos kyhmy on vereslihalla, 11. sairaan ihossa on pitkälle edennyt spitaali. Häntä ei enää tarvitse eristää tarkkailtavaksi, sillä hän on selvästi saastainen, ja papin on julistettava hänet saastaiseksi. 12. Jos spitaali puhkeaa sairastuneen ihossa niin, että se peittää ihon kauttaaltaan päästä jalkoihin, 13. ja jos pappi siis havaitsee, että spitaali on levinnyt yli koko ruumiin, hän julistakoon sairaan puhtaaksi. Koska sairas on tullut kauttaaltaan valkoiseksi, hän on puhdas. 14. Mutta jos ihoon ilmaantuu vereslihalla olevia kyhmyjä, hän on heti saastainen. 15. Jos pappi havaitsee sairaassa tällaisia kyhmyjä, hänen tulee julistaa sairas saastaiseksi. Verestävä liha on saastaista; tauti on spitaalia. 16. Jos vereslihalla ollut iho muuttuu jälleen valkoiseksi, sairastuneen on mentävä papin luo. 17. Pappi tutkikoon hänet, ja jos sairas kohta on muuttunut valkoiseksi, julistakoon hänet puhtaaksi; hän on jälleen puhdas. 18. "Jos joku saa ihoonsa paiseen ja se paranee, 19. mutta paiseen paikalle ilmaantuu valkoinen kyhmy tai punertavanvalkoinen laikku, hänen on mentävä papin luo. 20. Pappi tarkastakoon hänet, ja jos sairas kohta ulottuu ihon pintaa syvemmälle ja ihokarvat ovat siinä muuttuneet valkoisiksi, papin on julistettava sairas saastaiseksi; paiseen kohtaan on puhjennut spitaali. 21. Jos pappi tarkastaessaan toteaa, ettei sairas kohta ulotu ihon pintaa syvemmälle eikä siinä ole valkoisia karvoja ja että sairas väri on hävinnyt, hän eristäköön sairastuneen seitsemäksi päiväksi. 22. Jos tauti tänä aikana leviää, se on pahanlaatuinen, ja papin on julistettava sairas saastaiseksi. 23. Jos taas laikku pysyy ennallaan eikä laajene, se on pelkkä paiseen arpi. Pappi julistakoon sairastuneen puhtaaksi. 24. "Jos joku saa ihoonsa verestävän palovamman, johon myöhemmin ilmaantuu punertavanvalkoinen tai valkoinen laikku, 25. pappi tarkastakoon sen. Jos ihokarvat ovat muuttuneet valkoisiksi ja jos sairas kohta ulottuu ihon pintaa syvemmälle, tauti on spitaalia, joka on puhjennut palovammaan. Papin tulee julistaa sairas saastaiseksi, sillä hänessä on spitaali. 26. Jos pappi huomaa, ettei laikussa ole valkoisia ihokarvoja eikä sairas kohta ulotu ihon pintaa syvemmälle ja että sairas väri on hävinnyt, hänen tulee eristää sairastunut seitsemäksi päiväksi. 27. Seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon hänet uudelleen. Jos laikku on laajentunut, papin tulee julistaa sairas saastaiseksi; hänessä on spitaali. 28. Jos vaalea laikku on pysynyt ennallaan eikä ole laajentunut ja jos sairas väri on kadonnut, laikku on palovammasta jäänyt kohouma. Pappi julistakoon sairastuneen puhtaaksi, sillä kohouma on pelkkä palovamman arpi. 29. "Jos jollekulle ilmaantuu ihottumaa päänahkaan tai parran juureen, 30. pappi tarkastakoon sairaan kohdan. Jos sairas kohta ulottuu ihon pintaa syvemmälle ja siinä on ohuita kellertäviä karvoja, pappi julistakoon sairaan saastaiseksi; tauti on päärupea, päänahkaan tai parran juureen puhjennutta spitaalia. 31. Jos pappi päärupea tarkastaessaan huomaa, että vaikka sairas kohta ei ulotukaan ihon pintaa syvemmälle, siinä ei kuitenkaan ole terveitä mustia karvoja, hän eristäköön päärupeen sairastuneen seitsemäksi päiväksi. 32. Seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon sairaan uudelleen. Jos rupi ei ole levinnyt ja jos ihokarvat eivät ole muuttuneet kellertäviksi eikä sairas kohta ulotu ihon pintaa syvemmälle, 33. sairastuneen tulee ajella hiuksensa ja partansa mutta jättää ihottuman kohta ajelematta. Papin on eristettävä hänet vielä seitsemäksi päiväksi. 34. Seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon pääruven. Jos se ei ole levinnyt eikä sairas kohta ulotu ihon pintaa syvemmälle, papin tulee julistaa hänet puhtaaksi. Sairastunut pesköön vaatteensa, ja sitten hän on puhdas. 35. Mutta jos rupi alkaa levitä sen jälkeen, kun sairas on julistettu puhtaaksi, 36. pappi tarkastakoon hänet. Jos rupi on levinnyt, papin ei enää tarvitse etsiä kellertäviä karvoja; sairas on saastainen. 37. Jos taas pappi toteaa, että rupi ei ole levinnyt ja että ihoon on kasvanut uusia mustia karvoja, rupi on parantunut. Sairastunut on puhdas, ja papin tulee julistaa hänet puhtaaksi. 38. "Jos jonkun ihoon tulee vaaleita tai valkoisia laikkuja, 39. pappi tarkastakoon hänet. Jos sairaan ihossa on himmeänvalkoisia laikkuja, häneen puhjennut ihottuma on pälvitautia, ja hän on puhdas. 40. "Vaikka mies kaljuuntuu päälaeltaan, hän on silti puhdas. 41. Samoin hän on puhdas, jos hän kaljuuntuu ohimoiltaan. 42. Mutta jos kaljuuntuneeseen kohtaan ilmaantuu punertavanvalkoinen ihottuma, tauti saattaa olla spitaalia, joka on puhkeamassa hänen päänsä kaljuun osaan. 43. Jos pappi ihottumaa tarkastaessaan toteaa, että sairastuneen kaljuun ilmaantunut punertavanvalkoinen kyhmy on samanlainen kuin muualla ihossa tavattava spitaalinkyhmy, 44. mies on spitaalitautinen ja saastainen. Pappi julistakoon hänet saastaiseksi. Sairas on saanut taudin päänahkaansa. 45. "Spitaalitautia sairastavan tulee käyttää repaleisia vaatteita, pitää hiuksensa hajallaan ja kasvojensa alaosa peitettynä sekä huutaa: 'Saastainen, saastainen!' 46. Niin kauan kuin hän potee tautiaan, hän pysyy saastaisena. Hänen on asuttava erillään leirin ulkopuolella. 47. "Jos spitaalia muistuttava jälki ilmaantuu villaiseen tai pellavaiseen vaatekappaleeseen, 48. villaiseen tai pellavaiseen loimeen tai kuteeseen, nahkaan tai mihin tahansa nahkaesineeseen 49. ja jos tällainen kohta näkyy vaatekappaleessa, kankaassa tai nahkaesineessä vihertävänä tai punertavana läiskänä, se voi olla spitaalia ja se on näytettävä papille. 50. Pappi tarkastakoon vioittuneen kohdan ja eristäköön esineen seitsemäksi päiväksi. 51. Seitsemäntenä päivänä hän tarkastakoon sen uudelleen, ja jos läiskä on levinnyt vaatekappaleessa, loimessa tai kuteessa, nahassa tai missä tahansa nahkaesineessä, se on pahanlaatuista spitaalia, ja esine on saastainen. 52. Pappi polttakoon tällaisen vaatekappaleen, villaisen tai pellavaisen kankaan tai nahkaesineen, jossa vika on. Koska läiskä on pahanlaatuista spitaalia, esine on poltettava. 53. "Jos pappi toteaa, ettei läiskä ole levinnyt vaatekappaleessa, loimessa, kuteessa tai nahkaesineessä, 54. hän määrätköön taudin saastuttaman esineen pestäväksi ja eristäköön sen vielä seitsemäksi päiväksi. 55. Sitten pappi tarkastakoon vioittuneen kohdan uudelleen, ja jos hän toteaa, ettei taudin saastuttama kohta ole millään tavalla muuttunut, esine on saastainen, vaikka läiskä ei olekaan levinnyt laajemmalle. Esine on poltettava, olipa viallinen kohta sen ulko- tai sisäpinnassa. 56. Jos pappi toteaa, että vioittuneesta kohdasta on pesun jälkeen kadonnut taudin väri, hän repäisköön sen kohdan irti vaatekappaleesta, nahasta tai kankaasta. 57. Jos läiskä uudelleen ilmaantuu vaatekappaleeseen, loimeen, kuteeseen tai nahkaesineeseen, siihen on tarttunut spitaali. Tällainen taudin saastuttama esine on poltettava. 58. Jos läiskä pesussa katoaa vaatekappaleesta, loimesta, kuteesta tai nahkaesineestä, esine on pestävä toistamiseen, ja sitten se on jälleen puhdas." 59. Tähän päättyy laki, joka koskee villa- tai pellavavaatteessa, loimessa tai kuteessa tai missä tahansa nahkaesineessä esiintyvää spitaalia; tämän lain mukaan esineet julistetaan puhtaiksi tai saastaisiksi. ©

 
3. Mooseksen kirja,
luku 12
3. Mooseksen kirja,
luku 14
 

Ota yhteyttäX