Kirje Titukselle
Kirje Filemonille, johdanto
luotu 25.8.2026 klo 15:03
| Kirjoittaja ja kirjoitusajankohta |
| Tekstilähteet ja teema |
| Sisällys |
Kirjoittaja ja kirjoitusajankohta
Filemonille osoitettu kirje on Paavalin kirjeistä lyhin ja henkilökohtaisin.[1] Sen lähettäjinä mainitaan sekä apostoli PaavaliPaavali: Syntyjään Saul, Kilikian Tarsosta; puhdasoppisuuteen pyrkinyt juutalainen ja kiihkeä fariseus, joka vainosi seurakuntaa, kunnes kohtasi ylösnousseen Messias Jeesuksen. Jumala asetti hänet apostoliksi pakanakansoille. Levitti evankeliumia ympäri... että hänen nuori työtoverinsa Timoteus. Kuitenkin kielenkäyttö (”minä” j. 4 alkaen) paljastaa, että pääasiallinen kirjoittaja on Paavali. Valtavirtatutkimus suhtautuu väitteeseen kiistattoman myönteisesti mm. tyylin ja asiasisällön vuoksi.[2] Kirje löytyy niin MarkioninMarkion: Vähän-Aasian Sinopessa syntynyt laivanvarustaja ja teologi, joka Roomaan siirryttyään sai eropassit kirkosta 144 jKr. Dualistina M. erotti Vanhan testamentin Luojan jyrkästi Jeesuksen rakastavasta Isästä ja hylkäsi paitsi kaiken juutalaisuute... leikellystä kaanonista kuin Muratorin luettelostakinMuratorin kaanon: Ensimmäinen tiedossa oleva luettelo niistä kirjoituksista, joita Rooman seurakunta piti arvovaltaisina, laadittu vuoden 170 jKr tienoilla..[3]
Niin Efesolaiskirje (Ef. 6:21–22), Kolossalaiskirje (Kol. 4:7–9) kuin kirje Filemonillekin (Filem. 10,12) annettiin Tykikoksen ja Onesimoksen toimitettavaksi, joten luultavasti ne kirjoitettiin samalla kertaa.[4] Tällainen kuriirintehtävien yhdistely oli mielekästä, sillä Efesos ja Kolossa sijaitsivat lähekkäin ja myös Filemonin asunto oli lähes varmasti Kolossassa.[5] Arkippos (Filem. 2) mainitaan myös Kolossalaiskirjeen lopputervehdyksessä (Kol. 4:17), ja käytännössä sama työtoverien piiri (Kol. 4:10–14) lähettää terveisiä Kolossan seurakunnan jäsenille kuin Filemonillekin (Filem. 23–24)).
Mutta missä ja milloin kirjeet laadittiin? Paavali mainitsee toistuvasti vankeutensa (j. 1,9–10,13,23), joten kyseeseen tulee kolme vaihtoehtoa: Efesos (54–56), Kesarea (57–59) ja Rooma (60–62).[6] Paikkakunnalla työskennellessään apostoli oli tavannut orja Onesimoksen ja johdattanut tämän Kristuksen luo.[7]
Jos Paavali viittaa ”kahleillaan” kotiarestiinsa Roomassa (Ap. t. 28:16,30–31), hänen toimintavapautensa oli kyllä verrattain suuri, mutta Onesimos oli kaukana kotoaan ja tällä oli tiedossa hyvin pitkä ja kallis matka takaisin Kolossaan.[8] Myös apostolin toive (Filem. 22) vierashuoneen valmistamisesta olisi tässä yhteydessä outo, sillä hän suunnitteli lähtevänsä seuraavaksi Espanjaan.[9]
Apostolien teoissa ei erikseen kerrota, että Paavali olisi ollut vankeudessa niiden lähes kolmen vuoden (Ap. t. 19:8–10) aikana, jotka vietti Efesoksessa.[10] Sieltä olisi kuitenkin luontevaa pistäytyä vierailulle Kolossaan.[11] Luukas kuvaa Paavalin vaiheita valikoiden, mutta apostoli itse mainitsee olleensa vangittuna useammin kuin kerran jo ennen Roomaa (2. Kor. 6:5, 11:23) ja kärsineensä vaikeuksia juuri Efesoksessa (1. Kor. 15:32, 2. Kor. 1:8–9). Kitka viranomaisten kanssa olisi helposti voinut viedä hänet joksikin aikaa telkien taa.[12]
Kesarean vankeudesta (Ap. t. 24:23,27) Paavali tiesi lopulta lähtevänsä laivalla Roomaan, mutta vasta vedottuaan keisariin (Ap. t. 25:11). Siihen asti hän oli aikonut (Room. 15:25–28) matkata jalkaisin Roomaa kohti ja olisi hyvin voinut suunnitella pysähtyvänsä Kolossassa.[13] On siis olemassa hyvät perusteet ajoittaa kirje Filemonille vuosien 55–59 väliin ja sen lähtöpaikka joko Kesareaan tai Efesokseen. Tähän ajoitukseen ei vaikuta Lykuksen laaksoa (Kolossaa, Laodikeaa ja Hierapolista) 60-luvun alussa runnellut maanjäristys.
On niitäkin, jotka erottavat Kolossalaiskirjeen ja Filemonin kirjeen ajallisesti toisistaan. Kolossalaiskirjeessä Paavali ei näytä (Kol. 4:3,18) odottavan vapautuvansa niin pian, että vierashuoneelle (Filem. 22) olisi välitöntä käyttöä, ja Onesimoksesta hän puhuu (Kol. 4:9) varmemmin ja tuttavallisemmin kuin vasta kristityksi kääntyneestä (Filem. 10) luulisi voivan.[14] Apostolin pitkä työrupeama Efesoksessa olisi kuitenkin tarjonnut Onesimokselle hyvän tilaisuuden osoittautua ”uskolliseksi ja rakkaaksi” veljeksi, ja juuri kolossalaisilta pyytämiinsä rukouksiin luottaen hän uskoo pian pääsevänsä liikkeelle.
Tekstilähteet ja teema
Vaikka kirje onkin osoitettu henkilökohtaisesti Filemonille, se on tarkoitettu luettavaksi koko hänen kodissaan kokoontuvan seurakunnan kuullen (j. 2). Eikä ihmekään: hyvä sanoma Kuningas Jeesuksesta on muuttanut aiemmin hyödyttömän Onesimoksen nimensä mukaisesti hyödylliseksi (j. 11).[15]
Sisällys
| Luku 1 |
Kirje Titukselle
