Sananlaskujen kirja,
luku 25
Sananlaskujen kirja,
luku 27

Sananlaskujen kirja, luku 26


1. Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia. 2. Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy. 3. Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään! 4. Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin. 5. Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi. 6. Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana. 7. Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa. 8. Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle. 9. Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa. 10. Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa. 11. Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa. 12. Näet miehen, viisaan omissa silmissään - enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä. 13. Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla." 14. Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa. 15. Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen. 16. Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti. 17. Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu. 18. Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia, 19. on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein." 20. Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora. 21. Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies. 22. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti. 23. Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän. 24. Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä. 25. Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä. 26. Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu. 27. Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää. 28. Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.

1. Kuin kesällä lumi, kuin korjuuaikaan sade ovat tyhmälle osoitetut kiitoksen sanat. 2. Kuin lentävä lintu, kuin liitävä pääsky on aiheeton kirous: se ei yllesi jää. 3. Hevoselle piiskaa, aasille ohjat, tyhmyrin selässä soikoon keppi! 4. Älä vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan, ettet itsekin saisi tyhmän nimeä. 5. Vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan, ettei hän kuvittelisi olevansa viisas. 6. Jalkansa murtaa, harmeja hankkii, joka lähettää tyhmyrin asialle. 7. Hervoton kuin halvaantunut jalka on sananlasku tyhmän suussa. 8. Kuin kelvoton kivi lingossa on tyhmälle annettu kunnia. 9. Kuin piikki juopuneen kädessä on sananlasku tyhmyrin suussa. 10. Kuin jousimies, joka ampuu tähtäämättä, on se, joka oitis tyhmänkin pestaa. 11. Kuin koira, joka palaa oksennukselleen, on tyhmä, joka toistaa tyhmyyksiään. 12. Moni luulottelee olevansa viisas – tyhmyristäkin on enemmän toivoa. 13. Laiska sanoo: "Tiellä on leijona, keskellä katua kulkee peto." 14. Saranoillaan ovi kääntyy, vuoteellaan laiska. 15. Laiska pistää kätensä ruokavatiin, mutta suuhun saakka käsi ei nouse. 16. Laiska on mielestään viisaampi kuin seitsemän neuvokasta miestä. 17. Rakkikoiraa korvista tarttuu, joka toisten riitoihin puuttuu. 18. Kuin järkensä menettänyt jousimies, joka tulisilla nuolilla tuhoa kylvää, 19. on se, joka pettää ystävänsä ja sanoo: "Leikkiähän se vain oli." 20. Kun polttopuu loppuu, tuli sammuu, kun panettelija poistuu, riita laantuu. 21. Hiilistä hehku, haloista roihu, riitapukari sytyttää riidan. 22. Makealta maistuvat panettelijan puheet, ne painuvat syvälle sisimpään. 23. Kuin hopeasilaus saviastian pinnassa on mairea puhe häijyn ihmisen suussa. 24. Vihamiehesi voi puhua mielin kielin, mutta sisimmässään hän hautoo pahaa. 25. Älä usko hänen lipeviä sanojaan, hänen sydämessään on seitsemän petosta. 26. Hän kätkee vihansa kavalasti, mutta hänen pahuutensa tulee kaikkien tietoon. 27. Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle. 28. Lyötyjäkin lyö petturin kieli, turmiota levittää lipevä suu. ©

 
Sananlaskujen kirja,
luku 25
Sananlaskujen kirja,
luku 27
 

Ota yhteyttäX